Vihreä rakentaminen

Huussi on muuttanut sisälle

FIGBC — Fri, 11 May 2012 08:54:16 +0000

Ekologisuus on päivän sana myös rakennusalalla. Kestäviä ratkaisuja vaaditaan niin lainsäätäjän kuin kuluttajankin toimesta, ja vaatimukset kiristyvät vuosi vuodelta. Etenkin veden ja energian säästöratkaisut ovat olleet tapetilla.

Sen vuoksi on erikoista, että saniteettitiloissa ei vaihtoehtoja juuri näy. On kehitetty vähävetisempiä WC:n huuhtelumenetelmiä, mutta vesivessa ei ole joutunut kärsimään kilpailusta. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa.

Kuluttajat ovat löytäneet kuivakäymälän. Yhä useampi haluaa kakkos-, jopa ykkösasuntoonsa kuivakäymälän. Tekniikka ja mallivalikoima on kehittynyt pitkälle pihanperän huusseista, ja kuiva posliinipönttö on mahdollista asentaa lähes tulkoon minne vain. Vaihtoehtoja on 1-2 henkilön kapasiteetista suursäiliöihin, jotka palvelevat hyvin myös julkisia tiloja.

Ongelma on, että rakentajat ja suunnittelijat eivät tunne kuivakäymäläteknologiaa ja sen erityisvaatimuksia. Uudisrakennuksia suunniteltaessa tilaajan on oltava aktiivinen, mikäli haluaa kuivakäymälän ”perinteisen” WC:n sijasta, tai sen lisäksi. Kuitenkin esimerkiksi viemäriverkon ulottumattomissa asuva voi säästää jopa tuhansia euroja jätevesihuollossa, mikäli valitsee kuivakäymälän.

Kuivakäymälän lisääminen rakennuksen piirustuksiin ei vaadi paljoa. Erillinen ilmanvaihto ja tila mahdolliselle säiliölle riittävät hyvin: lisäksi voidaan pohtia kierrätysjärjestelmiä harmaille vesille tai vastaavia ekologisuutta parantavia ratkaisuja.

Toistaiseksi kuivakäymälöitä käytetään lähinnä haja-asutusalueilla ja erillistaloissa, joissa on mahdollista käyttää käymäläjäte puutarhan lannoitteena, mutta tulevaisuudessa myös taajama-alueella asuvat voinevat huoletta valita kuivakäymälän keräysmenetelmien ja sijoitusmahdollisuuksien kehityttyä. Myös julkiset rakennukset voivat näyttää esimerkkiä valitsemalla kestävän ratkaisun suursäiliöineen; näin säästetään myös rakennuskuluissa kosteiden tilojen ja viemäröinnin osalta. Esimerkkinä mainittakoon Tampereen ammattikorkeakoulu, joka on aloittanut sisäkuivakäymäläkokeilun osana uutta oppimisympäristöään.

Kuivakäymälät ovat tulossa väistämättä ennemmin tai myöhemmin, ja on alan ammattilaisten etu tutustua käytössä olevaan teknologiaan, jotta he voivat toimia suunnannäyttäjinä ja edelläkävijöinä kasvavalla markkina-alueella. Suomessa tietoa välittää Käymäläseura Huussi ry, joka myös järjestää kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin Tampereella elokuussa 2012. Konferenssin yhteydessä on myös suomenkielinen Käytä kuivana! -seminaari, joka keskittyy sisäkuivakäymälän hankintaan ja käyttöön.

Kirjoittaja: Mia O’Neill, Käymäläseura Huussi Ry
secretary(at)drytoilet.org

14.03.-14.03.2012 Rakennuksen LCC-työpaja: elinkaarikustannukset

FIGBC — Mon, 05 Mar 2012 13:00:21 +0000

FIGBC:n ja Värkki-projektin “Rakennuksen LCC: elinkaarikustannukset” -työpaja järjestetään keskiviikkona 14.3. kello 12:00 – 16:00 Kultuuritehdas Korjaamon Vintillä (Töölönkatu 51 a-b).

Työpajassa keskustellaan elinkaarikustannuslaskennan merkityksestä rakentamisen päätöksenteossa. Lisäksi puhutaan tietomallien hyödyntämisestä elinkaarilaskennassa ja laajemmin elinkaarianalyysiä tehtäessä, sekä LCC-laskennan ohjeistuksesta osana Värkki-projektia.

Lisätietoja: Värkki-projekti

Tiedustelut: antti.lippo (at) figbc.fi

01.03.-28.06.2012 Vihreä foorumi -aamiaisseminaarit

FIGBC — Mon, 05 Mar 2012 12:30:48 +0000

Vihreä Foorumi -aamiaistilaisuus järjestetään kerran kuukaudessa torstaiaamuisin kello 8:30–10:00 Kulttuuritehdas Korjaamon (Töölönkatu 51 a-b, Helsinki) tiloissa. Aamiaisella käsitellään kattavasti kestävän ja energiatehokkaan KIRA-alan teemoja, kuten ympäristötehokas johtaminen, vihreä investointi, toimitilaoptimointi ja integroitu suunnittelu. Vihreä Foorumi kokoaa aamiaiselle kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioita, tutkijoita, julkisia toimijoita sekä FIGBC:n jäsenyrityksiä.

to 1.3. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet
29.3. Ympäristötehokas johtaminen
26.4. Vihreä investointi
24.5. Toimitilaoptimointi ja ympäristötehokas käyttö
28.6. Integroitu suunnittelu & hankintasuunnittelu

Tiedustelut: antti.lippo (at) figbc.fi

Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus

FIGBC — Tue, 14 Feb 2012 11:50:36 +0000

Viikin ympäristökampukselle vuonna 2011 nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Keskimääräin tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on 150 kWh/brm2/vuosi.

Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi 5-kerroksisen, noin 6 500 m2 rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta

Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m2 ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on 4 äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen niistä syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousun estäminen tämän korkeammaksi on taattu sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, että jäähdytyksen tarve ei kohoa suuremmaksi. Tämän mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Energian kulutus pieneksi hyvällä tiivistyksellä ja optimaalisella käytöllä

Rakennusratkaisuissa on otettu huomioon energiankulutuksen minimointi varmistamalla erinomainen tiivistys vaipassa: tiiviystavoite oli n50<0,7 ja mitattu tiiviys rakennuksen valmistuttua n50<0,56. Tämä on parempi kuin passiivirakennusvaatimuksissa. Termorankarunkoinen ulkoseinä hyvällä yksityiskohtasuunnittelulla takaavat nämä arvot.

Lisäksi energian kulutusta on saatu pienemmäksi useilla eri ratkaisuilla: Lämmönkulku rakennuksessa on optimoitu ja pyörivä lämmön talteenotto toimii huoneiden ilmanvaihtokoneissa. Kokoushuoneissa ja muissa tiloissa, joissa henkilömäärään perustuva kuormitus vaihtelee, on tarpeenmukainen ilmanvaihto 0-4 l/(s m2). Ilmavirran määrä perustuu lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta mittaviin sensoreihin. Toimistohuoneissa on tasainen 1,5 l/(s m2) ilmavaihto. Koko ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimaperustainen ja rakennus kuuluu sisäilmaluokkaan S2. Jäähdytyksen tarvetta vähentävää se, että vain 10 % toimistoista on etelään suunnattuja. Automatisoitu talotekniikka vähentää energiankulutusta iltaisin ja öisin kun talo on tyhjillään. Valaistuksen energiantarvetta on vähennetty maksimoimalla luonnonvalon määrä sisätiloissa: sisävalopihat tuovat valoa kerroksien toimistoihin.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä

Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta saavutettaisiin suhteellisen alhaiset hiilidioksidipäästöt: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on ontelolaattatasona toteutettu ja vesikatto tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä

Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Heille on rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä lähes nollaenergiatalojen periaatteiden soveltamisesta rakennuttamisessa. Sen odotetaan vastaavan tulevia lähes nollaenergiatalojen vaatimuksia. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: Kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta oli 21,6 M€ ja toteutuneet kustannukset alla 17 M€.

Omistaja: Kiinteistö Oy Helsingin Ympäristötalo
Projektinjohtaja: Markku Katainen, HKR-rakennuttaja
Suunnittelu: Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult LTD
LVI-asiantuntija: Climaconsult Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Talonrakennus WSP Finland Oy (Stefan Forstén)
Sähkönsuunnittelu: Projectus Team Oy
Rakennusurakointi: Lemminkäinen Talo Oy

Lähteet:
Olavi Tikka / HKR-Rakennuttaja
Kaisu Ravantti / Projektiuutiset: Energiatehokas Ympäristötalo
Markku Katainen / HKR: Viikin ympäristötalo energiatehokkuuden kärkikohde Suomessa

Durbanin jälkeen edelläkävijöiden esimerkki päästöjen vähentämiseksi on entistäkin tärkeämpää

FIGBC — Mon, 02 Jan 2012 08:25:43 +0000

Maailman poliittiset johtajat kokoontuivat Etelä-Afrikan Durbaniin 28.11-9.12.2011 sopimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävistä poliittisista päätöksistä. Kokous sai aikaan päätöksiä, jotka joidenkin mielestä ovat suurin saavutus sitten Kioton ilmastosopimuksen, toiset taas näkevät niiden olevan täysin riittämättömiä hillitsemään ilmastonmuutosta. Kioton pöytäkirjahan on toistaiseksi ainoa teollisuusmaita päästövähennyksiin velvoittava sopimus ja sen ensimmäinen kausi päättyy 2012. Mutta mistä sitten Durbanissa oikein sovittiin:

globaalin ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi tarvittavan suunnitelman kirkastamisesta;
Kioton pöytäkirjan velvoitteiden jatkamisesta (jatkon pituus jäi auki) ja Kioton pöytäkirjan sääntöjen uudistamisesta;
säännöistä sekä kehittyneiden maiden että kehitysmaiden päästöjä vähentävien toimien seurantaan, raportointiin ja todentamiseen;
uudenlaisen markkinamekanismin määrittämisestä päästövähennystoimiin sekä ilmastorahoituksen hallinnosta, menettelyistä ja pitkän aikavälin rahoituksen neuvotteluista;
vuonna 2010 perustetun teknologiamekanismin viemisestä kohti käytäntöä;
otettavaksi askelia metsäkadon torjunnan rahoituksen järjestämisessä.

EU:n toiminta Durbanissa osoittaa sen olevan tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta. Koska kokouksessa sovittiin myös Kioton jatkosta, on varsin epätodennäköistä että EU:ssa tultaisiin luopumaan 20 % päästötavoitteista. On toki valitettavaa, että todennäköisesti mm. Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Venäjä jäävät edelleen Kioton sopimuksen ulkopuolelle. Koska uusia pakottavia päästövähennystavoitteita ei vielä asetettu, jää kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen suurelta osin vapaaehtoisten toimenpiteiden varaan.

Koska rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttavat n. 40 % kaikesta energiasta, kansallisiin ja Eurooppalaisiin päästövähennystavoitteisiin ei päästä, mikäli rakennettuun ympäristöön ei kiinnitetä huomiota.
Siksi myös EU:sta voidaan odottaa jatkossakin kiristyksiä rakennusten energiatehokkuuteen liittyvässä lainsäädännössä.

Green Building Council Finland pyrkii yhdessä jäsentensä kanssa luomaan Suomeen käytäntöjä, joilla voidaan rakennetun ympäristön päästöjä vähentää vapaaehtoisen edelläkävijyyden pohjalta. Mukaan tulee saada niin kiinteistöjen omistajat, rakentajat, materiaali- ja laitevalmistajat, kunnat kuin kiinteistöjen käyttäjät.

Seuraamalla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä, energian- ja vedenkulutusta, sekä syntyvien jätteiden määrää koko elinkaaren aikana tullaan tietoiseksi omien kiinteistöjen ympäristövaikutuksista. Mitatun tiedon pohjalta voidaan asettaa tavoitteita koko kiinteistökannan ympäristötehokkuudelle sekä mm. vuokralaisille ja palvelun tuottajille. Myös rakentamisessa ympäristötavoitteiden asettaminen on tärkeää ja siksi Suomeen tarvitaan yhteisesti sovittu järjestelmä rakennuksen hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Sen jälkeen voidaan erilaisia rakennuksia vertailla puolueettomasti toisiinsa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan nyt vahvoja edelläkävijöitä, jotka vapaaehtoisesti rakentavat ja käyttävät rakennuksia niin, että päästöjä syntyisi nykyistä vähemmän ja siten alana saisimme oman osamme tehdyksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tampereen asuntomessuille nousee nollaenergiatalo

Satu Rämö — Thu, 29 Dec 2011 00:24:54 +0000

Tampereen asuntomessuille 2012 nousee nollaenergiatalo, jonka energiankulutusta ja -tuotantoa voi seurata reaaliaikaisesti netissä ensi keväästä lähtien.

“Lämmitys- ja jäähdytysenergiantarve minimoidaan nollaenergiatalossa tehokkaalla eristämisellä ja ilmatiiviillä rakenteella. Näin voidaan pienentää kalliiden uusiutuvaa energiaa tuottavien järjestelmien kokoa”, kertoo varatoimitusjohtaja Janne Jormalainen SPU Oy:stä.

Talossa käytetään siis SPU Oy:n eristeratkaisuja ja kattoelementtejä. Noin 170-neliöinen omakotitalo on Kymppitalojen suunnittelema.

Nollaenergiatalossa energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla ja maalämpösiirtimellä, joka imee maaperän lämpöä talon tontilta 1–1,5 metrin syvyyteen asennettavan putkiston avulla.

”Talon laskennallinen energiantarve, joka vuoden aikana talon yhteydessä pitää tuottaa, on noin 6000 kilowattituntia. Samankokoisen tavanomaisen omakotitalon energiankulutus on 2–3-kertainen”, talon pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja Pekka Syrjä Kymppitaloilta kertoo.

Talon energiatalouteen vaikuttavat myös ilmanvaihdossa käytettävät tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet, energiaa säästävä led-valaistus sekä arkkitehtoniset ratkaisut, kuten se, ettei suuria ikkunoita ole sijoitettu talon pohjoispuolelle. Lisäksi talon eteläpuolen ikkunoiden yläpuolinen kattoräystäs on normaalia pidempi, mikä rajoittaa auringon lämmittävää vaikutusta kuumimpaan kesäaikaan muttei keväällä, jolloin auringonpaisteen lämmitysvaikutus on talossa hyödyksi.

Lähde: SPU Oy

26.01.-26.01.2012 Energian indikaattorit ja mitattavuus -työpaja

Satu Rämö — Wed, 21 Dec 2011 12:42:22 +0000

FIGBC ja sen yhteistyökumppanit järjestävät “Energian indikaattorit ja mitattavuus” -työpajan, jossa keskustellaan rakennusten energiankulutuksen mittareista, määrittämisestä ja seurannasta. Tavoitteena on luoda energiaindikaattori, jota käytetään jatkossa suomalaisen KIRA-alan prosesseissa.

Työpajaan osallistuu kiinteistöjen omistajia ja käyttäjiä, palveluntarjoajia, määräysten valmistelijoita, tutkijoita, alan järjestöjä sekä FIGBC:n jäsenorganisaatioita.

Tapahtumapaikka ja -aika: 26.1.2012 kello 12-17, Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51 a-b, Helsinki.

Tiedustelut: antti.lippo (at) figbc.fi

Energiamääräykset, ilmastonmuutos ja kosteusriskit

Satu Rämö — Wed, 14 Dec 2011 10:50:36 +0000

Ensi kesänä uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät EU:n vaatimusten mukaisesti 20 prosentilla.

Vaatimusten täyttäminen asettaa Suomessa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille, todettiin FRAME-hankkeen* kolmannessa yleisöseminaarissa joulukuun alussa Helsingissä. Seminaarin puheenvuorot nostivat esiin muun muassa seuraavanlaista ajateltavaa:

Eristekerroksen paksuus ja lisälämmöneristeen käyttö on huomioitava suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, koska eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja kuivumiseen.
Hirsitalorakentamisessa on merkitystä sillä, tuleeko lisäeriste seinän sisä- vai ulkopuolelle. Lisäeristeen laittaminen hirsiseinän sisäpuolelle huonontaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.
Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Suunnittelulle suuria haasteita ovat viistosaderasituksen kasvu ja homeen kasvulle otollisten olosuhteiden lisääntyminen etenkin talvella ja syksyllä.
Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla tai suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla.
Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää.
Ilmansuunnat on huomioitava. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta.

*) Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen FRAME-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja matalaenergiarakentamisen vaikutuksia rakennusten ja rakenteiden toimintaan. Hankkeesta voi lukea lisää täältä.

Tiesitkö tämän rakennetun ympäristön roolista?

Satu Rämö — Wed, 07 Dec 2011 20:59:33 +0000

Muutama mielenkiintoinen numerofakta rakennetun ympäristön vaikutuksesta ihmisen elämään Suomessa. Rakennettu ympäristö muodostaa

20 % työllisyydestä
65 % investoinneista
25 % kansantuotteesta
79 % kansallisvarallisuudesta
35 % päästöistä
40 % energiankulutuksesta
95 % ihmisten ajasta

Luvut ovat peräisin Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin eli KIRA-foorumin Rakennettu ympäristömme nyt/2025 -raportista. Marraskuun lopussa julkaistussa raportissa 13 kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöstä koostuva KIRA-foorumi esittää näkemyksiä siitä, millainen rakennetun ympäristömme tulee olla vuonna 2025 ja mitä toimenpiteitä se edellyttää.

Rakennettu ympäristömme nyt/2025 -raportti on tarkoitettu ennen kaikkea alan toimijoille kehittämisen tueksi ja muutoksen suunnan linjaamiseksi. Raportti löytyy tästä linkistä.

Ekotukihenkilöt työssä: kiinteistöjen päästöt laskivat 4 %

Satu Rämö — Wed, 30 Nov 2011 22:35:24 +0000

Helsingin seudun pilottiprojektin* tulokset näyttävät, että kiinteistöjen käyttötapoja muuttamalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Mukana olevien kiinteistöjen päästöt laskivat neljä prosenttia vuosina 2009–2010. Erityisesti lämmityksestä aiheutuvat päästöt vähenivät.

Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa otettiin huomioon tilojen lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, henkilöstön työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta ja jätteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

”Päästövähennyksiin päästään muuttamalla käyttötottumuksia. Pilottikiinteistöihin on koulutettu ekotukihenkilöitä, joiden tehtävänä on kannustaa ja ohjeistaa muuta henkilöstöä ilmastoystävälliseen työhön”, kertoo projektipäällikkö Miia Riihimäki Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Ekotukihenkilöt opastavat muun muassa kiinteistöjen lämpötilojen seurantaan ja sähkönkulutuksen vähentämiseen, kuten tarpeettomien valojen ja sähkölaitteiden sammutukseen.

Projektin tavoitteena on kaupunkien pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kymmenellä prosentilla vuoden 2011 loppuun mennessä.   Projektissa on mukana 32 metropolialueella sijaitsevaa pilottikiinteistöä kuten päiväkoteja, kouluja, uimahalleja ja toimistoja.

*Projekti on osa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden koordinoimaa Julia 2030 -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen ja hankintojen energiatehokkuutta.

Pilottiprojektin tuloksista kertova tiedote löytyy kokonaisuudessaan täältä.